Miksi inttiin?
Kutsuja valintatilaisuuksiin on alkanut tipahdella postilaatikoihin eri puolilla Suomea. Odottelen jännityksellä, tuleeko minulle sellaista. Mikäli tulee, tullaan siellä varmasti kysymään, miksi haluan suorittaa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Niin, miksi melkein kolmekybänen muija haluaa ihan välttämättä jättää elämänsä hetkeksi tauolle ja lähteä itseään noin kymmenen vuotta nuorempien tyyppien kanssa harjoittelemaan maanpuolustusta?
Olen oikeastaan aina ollut sitä mieltä, että aion käydä armeijan. Jotenkin vain vuodet ovat menneet opiskelujen ja töiden parissa ja asia unohtui pitkäksi aikaa.
Syitä hakemiseen on monia, tietenkin haave uudesta ammatista, joka edellyttää palveluksen suorittamista, mutta myös syvälle juurtunut isänmaallisuus, halu osata toimia kriisitilanteissa, selviytymistaitojen opettelu, omien rajojen löytäminen ja fyysisen suorituskyvyn parantaminen. Muun muassa.
Olisi huvittanut, kun muutamalle läheiselle olen tästä tavoitteesta kertonut ja jokainen tähän mennessä on ollut sitä mieltä, että ehdottomasti menen ja tulen siellä pärjäämään. Isäni reaktio oli hauskin, ensin hän vaikeroi, että miksi en vain halua siistiä sisätyötä ja seuraavaksi naureskeli minua kantamassa sitä 35kg taakkaa marssilla. "Kyllähän sinä sen kannat, en epäile yhtään. Mutta on se kyllä näky..." Epäilemättä :D
Olen oikeastaan aina ollut sitä mieltä, että aion käydä armeijan. Jotenkin vain vuodet ovat menneet opiskelujen ja töiden parissa ja asia unohtui pitkäksi aikaa.
Syitä hakemiseen on monia, tietenkin haave uudesta ammatista, joka edellyttää palveluksen suorittamista, mutta myös syvälle juurtunut isänmaallisuus, halu osata toimia kriisitilanteissa, selviytymistaitojen opettelu, omien rajojen löytäminen ja fyysisen suorituskyvyn parantaminen. Muun muassa.
Olisi huvittanut, kun muutamalle läheiselle olen tästä tavoitteesta kertonut ja jokainen tähän mennessä on ollut sitä mieltä, että ehdottomasti menen ja tulen siellä pärjäämään. Isäni reaktio oli hauskin, ensin hän vaikeroi, että miksi en vain halua siistiä sisätyötä ja seuraavaksi naureskeli minua kantamassa sitä 35kg taakkaa marssilla. "Kyllähän sinä sen kannat, en epäile yhtään. Mutta on se kyllä näky..." Epäilemättä :D
Kommentit
Lähetä kommentti